Saaristoajoon lähdön hetkellä (2003) ei mopo sitten startannutkaan, vaan sanoi klik. Akku tyhjä. Akun nestepintojen tarkistuksen (kaikki kennot ok) jälkeen pikainen puolen tunnin lataus ja lähtihän se tulille. Latausjännitteen mittaus paljasti kuitenkin totuuden, ei lataa.

Muutama mittaus lisää, ja rikkinäiseksi paljastui ainakin laturi. Oli oikosulussa runkoon. Irroituksen jälkeen tarkempi mittaileminen paljasti että yksi vaiheista oli rungossa, ja kahden välillä oli oikosulku. Tällä nyt ei paljon kuitenkaan merkitystä ole, paskana mikä paskana.

Öljyt pois, jalkatappien tukirauta koneen alta irti ja vasen sivuposki pois. Koska tuossa tukiraudassa on myös seisontatuki, nostin taljalla etupään hieman ylös, jolloin jalkaa ei tarvita. Johtojen takaisinlaittoa varten irroitin myös bensapumpun, jotta näin tarkkaan mistä välistä johdot menevät.

Irroitettu ja osittain purettu laturi. Yhdestä palaneesta navasta on käämitys purettu, samasta vaiheessa oli pari muutakin napaa palanut.

Kaikki käämit purettuna ja runko pestynä. Jokainen napa käytiin läpi hienon hiomapaperin kanssa varmistaen että kaikki vanhan lakan yms. jäännökset ovat poissa. Ennen purkua on merkitty vaiheiden aloitusnavat. Käämitys on tähteen kytketty kolmivaihe. Jokainen vaihe jakautuu kuuden navan osalle siten että yksi vaihe käämitään joka kolmanteen napaan.

Staattorin alla näkyy käämikela, jonka sain lainaan paikallisesta sähköliikkeestä. Paino merkittiin tarraan, ja maksoin sitten palauttaessani kelan vain kulutetusta käämistä.

Kuvassa on yksi vaihe käämitty. Purettaessa laskin yhdessä navassa olevat kierrokset. Tässä laturissa niitä oli 30.

Alkuperäisestä poiketen tässä on käytetty öljysukkaa muualla kuin navoissa olevan käämilangan suojana.

Käämikela oli viritetty ruuvipenkkiin kiinnitettyyn akseliin. Öljysukasta oli etukäteen leikattu 6 pätkää, jotka työnnettiin käämin päälle. Käämityksen aikana sukkia sitten siirrettiin pois tieltä, kunnes napa oli valmis. Tällöin yksi sukka käytettiin navasta lähdön ja seuraavan sisäänmenon suojaamiseen.

Käämin ei annettu missään vaiheessa mennä kierteelle, vaan itse laturin runkoa pyöriteltiin ja samalla varmistettiin että käämi pysyy kireällä. Tässä tarvitaan jonkinverran sorminäppäryyttä, jotta joku sormi oli aina lukitsemassa navassa jo olevaa käämiä.

Käämityksessä käytettiin apuna myös epoksipaketissa ollutta muovista "sekoituspalikkaa". Tällä korjailtiin tarvittessa navalla olevaa lankaa, jotta kierrokset saatiin kiinni toisiinsa. Mikään sellainen työkalu josta voisi tulla käämin eristeeseen naarmuja, ei tietenkään käy.

Kaikki navat valmiiksi käämittyinä.

Vielä lähikuva kääntöpuolelta.

Kytkentä

Tässä tähden keskipisteen kytkentä. Ensin käämien päät katkaistaan sopivan mittaisiksi ja kuoritaan. Eristeen poiston tein hienolla (120) hiomapaperilla. Mitään rankempaa ei kannata käyttää, koska jos käämiin tulee pienikin jälki, on siinä potentiaalinen kohta myöhempää katkeamista varten.

Ennen juottamista varmistin liitoksen simarilla, jota kiersin sellaiset 10-15 kierrosta. Idea on mekaanisesti varmistaa liitos, jotta tinan tehtäväksi jää vain sähköisestä kontaktista huolehtiminen. Simari on siis sitä johtoa, jota panostajat käyttävät kentän kytkemiseen. Mikä tahansa muukin sopivan ohut yksisäikeinen johto käy.

Toinen kuva samasta aiheesta.

Tähtipiste on valmis, samoin kaikki ylitykset sidottu kalastajanlangalla. Liitäntäjohdon tuki/kiinnitin on asennettu paikalleen.

Laturista lähtevä johtosarja kytketty + sidottu. Myös tässä käytin simaria liitoksien varmistamiseen.

Öljysukkaa on käytetty reilusti, koska tilaa on. Osa vanhasta öljysukasta korvattiin uudella. Samoin johtosarjan päät suojattiin ylimääräisillä öljysukan pätkillä, koska aika ja kova kuumuus olivat tehneet eristeestä korppua.

Juotin oli 120 wattinen halpakolvi, ja tina aivan tavallista elektroniikkaan käytettävää.

Käämitys lukittiin SuperEpoxilla.

Ja vielä toiselta puolelta. Kuvassa on myöskin toinen sytytyksen pickupeista, jotka on siis johdotettu samaan johtosarjaan kuin laturi. Epoksin annettiin kovettua yön yli.

Käämitys tehtiin ajan kanssa, koska ainakaan ajelemaan ei ollut kiire. Tässä kuva tallin ovelta, menossa melkoinen ukkosmyrsky.

Tässä laturi paikallaan. Kaikki ruuvit lukittiin ruuvilukitteella.

Sitten vaan kaikki kasaan, ja testailemaan (muistin laittaa myös öljyt ;-). Jännitemittaus ilman säädintä antoi oikeat tulokset, noin 80 volttia minkä tahansa kahden vaiheen välillä. Huoltokirja antaa moottorin kierroksille mitatessa arvon 5000 rpm, jota en kuitenkaan tarkistanut. Kunhan nyt "jonkinverran" ryntäytin, ja Fluken muisti otti talteen suurimman lukeman.Piuhat kiinni säätimeen ja kaikki toimi kuten pitikin.

Yhteenveto

Laturi on nyt ollut paikallaan tuollaiset 47000 km, eikä ongelmia ole ollut.

Kulut kaikkineen noin 10 €. Käämi (350 grammaa millin lankaa) ja suojasukat 5€. SuperEpoxi noin 4 € ja ruuvilukite 11€. Lukitetta kuitenkin jäi suurin osa (meni 8 tippaa), joten lasken loput tallin perusvarastoksi. Aikaa kului kaikkineen kuutisen tuntia + yö epoksin kovettumiseen.

Homma varmasti kannattaa, koska varaosan hinta on noin 470 € ja odotellessa mopo seisoo. Vaatimuksena on lähinnä huolellisuus ja kärsivällisyys, mitään rakettitieteen maisterin papereita ei tarvita.

Tätä sivua teksteineen ja kuvineen saa vapaasti kopioida, kunhan aineistoa ei muuta. Lähde on mainittava (Kalevi Kasvi).